PC 101 #1 – Komponentit

PC 101 #1 – Komponentit

Päästäkseen sisälle tietokoneiden sielunelämään, on ensimmäiseksi tiedettävä, mistä puhutaan. Sitä varten on juuri tämä blogiviestien sarja nimeltään PC 101. Ensimmäinen aihe sarjassa on eniten syyhyäviä sormia ja tyhjiä lompakkoja aiheuttava tietokoneiden osa-alue. Komponentit nimittäin. 

 

Tietokone koostuu eri tarkoitukseen rakennetuista osasista, joita kutsutaan komponenteiksi. Tavallisesta pc:stä löytyy ainakin seuraavat komponentit: 

  • Prosessori 
  • Emolevy 
  • Muisti 
  • Näytönohjain <3 
  • Virtalähde 
  • Kiintolevy

 

Prosessori eli CPU tai prossu 

Prosessori

Prosessori on tietokoneen sydän ja hoitaa suurimman osan tietokoneen käskytyksistä. Kumma kyllä nopeampi prosessori ei useinkaan tarkoita kaikin puolin nopeampaa tietokonetta. Nykyaikaiset prosessorit ovat sen verran tehokkaita sovellusten vaatimuksiin verrattuna, ettei prosessorista usein tule tietokoneen nopeutta rajoittava pullonkaula. 

Prosessorin tehokkuus 

Olet kenties kuullut ystäväsi leuhkivan uudella koneellaan ”siinä 3,4 gigahertsin prossu!” Ystäväsi ei tiedä mistä puhuu. Prosessorin tehoon määräytyy suurimmalta osin neljän osa-alueen perusteella: 

  1. Ydinten määrä 
  2. Säikeiden määrä 
  3. Kellotaajuus (gigahertsit) 
  4. IPC eli annettujen käskyjen määrä per yksi suoritettu kierto 

Jostain syystä prosessoreja mainostaessa IPC jätetään täysin mainitsematta, vaikka sillä on merkittävä vaikutus tietokoneen tehoon. Toisin sanoen 3,4 GHz neliydin prosessori vuodelta 2018 on huomattavasti tehokkaampi kuin 3,4Ghz neliydin prosessori vuodelta 2011. 

Joissakin prosessoreissa on tuplamäärä säikeitä verrattuna prosessorin ytimien määrään. (englanniksi Hyperthreading) Tämä teknologia kasvattaa tehokkuutta ohjelmasta riippuen jonkin verran. Yleensä ei kovin paljon. 

 

Muisti eli RAM 

Muisti

Huomaa, että tietokoneen muisti ja tallennustila(kiintolevy) ovat kaksi eri asiaa. Tietokone tallentaa kaikki sillä hetkellä käytössä olevat tiedostot – selaimen välilehdet, avoinna olevat kuvat jne. – pienikokoiseen mutta erittäin nopeaan muistiin. Muisti on siitä jännää tavaraa, että se ei vaikuta tietokoneen nopeuteen kovin paljon, kunhan se ei lopu kesken. Jos taas käy niin, että avaa 50. selaimen välilehden ja muisti tulee täyteen, alkaa tietokone käyttämään kiintolevyä muistin jatkeena. Tämä puolestaan on H  I  D  A  S  T  A…  

 

Näytönohjain eli näyttis, GPU tai Video Card 

<3

Näytönohjain vastaa tietokoneessa graafisista toimenpiteistä. Toisin sanoen aina kun katselet videoita, pelaat pelejä tai vaikkapa liikutat pikakuvakkeen roskakoriin, näytönohjain piirtää tarvittavat kuvat tietokoneen näytölle. Näytönohjain sisältää oman sisäisen muistinsa ja oman prosessorinsa. Tietokoneen päätoimisesta prosessorista poiketen näytönohjaimen prosessorissa on jopa tuhansia heikkotehoisia ytimiä.

Tästä syystä mahdollisimman ärhäkkä näytönohjain tulisi olla prioriteetti jokaisessa pelaamista varten rakennetussa koneessa. Sähköpostin tai vaikkapa netflixin katseluun ei kummoista näyttistä tarvita. Niihin riittää prosessoriin sisäänrakennettu heikkotehoinen näytönohjain, mutta pelikoneessa tehokkaampi näyttis tarkoittaa paremmin pyörivää peliä, johon voi laittaa enemmän visuaalisia mausteita.

 

Emolevy eli emo, Motherboard tai MoBo 

Emolevy

Emolevy on tietokoneen rakennusalusta. Emolevyyn asennetaan prosessori, muisti sekä mahdolliset laajennuskortit, kuten näytönohjain tai erillinen verkkokortti tai äänikortti.  

Emolevy on komponentti, joka ei varsinaisesti vaikuta tietokoneen tehoon. Tehonlisäyksen sijaan isompi rahamäärä ostaa sinulle mukavia krumeluureja, joita ehkä tarvit, ehkä et. 

Tässäpä niistä muutama: 

  • Järeämmät komponentit 
  • Tuki ylikellotukselle
  • Tuki useammalle kiintolevylle
  • Tuki nopeammalle muistille 
  • Mahdollisuus käyttää useampaa näytönohjainta rinnakkain
  • Parempi äänikortti 
  • Paikat useammalle kotelon tuulettimelle, ja niille parempi ohjaussofta
  • Monipuolisemmat kytkennät tietokoneen takana 

 

Virtalähde eli Poveri, Power supply tai PSU 

Virtalähde

Virtalähde muuttaa tavallisen verkkovirran tietokoneelle sopivaan muotoon. Eli sellainen hauska kuutio kotelon sisällä, josta menee virtajohtoja muille komponenteille.

Tietokonetta kasatessa kannattaa panostaa laadukkaaseen virtalähteeseen. Syy tähän on siinä, että huonolaatuinen virtalähde saattaa hajotessaan viedä myös muita, rahanarvoisia komponentteja mukanaan tuonelaan. Laadukkaalla virtalähteellä on myös pidempi elinkaari edessään. Tämän turvallisuuden lisäksi maksaessaan enemmän saa mm. näitä ominaisuuksia: 

  • Parempi hyötysuhde -> vähemmän hukkaan menevää sähköä 
  • Pienempi melu. Nykyään on saatavilla myös täysin äänettömiä/passiivisesti jäähdytettyjä virtalähteitä (eli virtalähdettä ei jäähdytä pyörivä, melua tuottava tuuletin)
  • modulaariset kaapelit 
  • Laadukkaammat ja kestävämmät osat 

Virtalähteen modulaarisuus tarkoittaa sitä, että virtalähteen johdot ovat kokonaan irroitettavia. Ei-modulaarisessa virtalähteessä virtajohdot ovat pysyvästi kiinni virtalähteessä. Tällöin tietokoneen kotelon sisälle päätyy käyttämättömiä johtoja syömään tilaa. Huomaa, että eri osien määrä tietokoneen sisällä voi vaihdella suuresti, ja erilaisia kaapeleita tulee virtalähteen mukana varsin paljon. Modulaarisuudesta kannattaa maksaa etenkin silloin, kun rakennetaan konetta pieneen koteloon. (Kuvan virtalähde ei ole modulaarinen)

 

Kovalevy eli kiintolevy, kovo, Hard Drive, Hard Disk Drive tai HDD 

HDD (vasemmalla), SSD (oikealla)

Kovalevy on tietokoneessa tiedostojen säilytyspaikka. Kun tietone käynnistyy tai avaa uuden ohjelman, tarvittavat tiedostot ladataan tietokoneen muistiin juuri kiintolevyltä. Nopeampi kiintolevy tarkoittaa nopeampia latausaikoja, siis nopeampaa tietokonetta.  

Kovalevyjä myydään kahden tyyppisiä: 

  • Nopea mutta kallis SSD, näitä myydään tyypillisesti 2,5″ (tuuman) koossa.
  • Hidas mutta halpa HDD, näitä myydään tyypillisesti 3,5″ koossa.

SSD tarkoittaa muistikorttiteknologiaan perustuvaa tallennustilaa vailla liikkuvia osia. SSD sisältää hintaansa nähden vähän tilaa, mutta on silti omasta mielestäni joka euron arvoinen. Jos haluat, että tietokoneesi käynnistyy kolmen minuutin sijaan kolmessatoista sekunnissa, osta hyvä SSD. SSD:tä ostaessa maksetaan nopeudesta ja ominaisuuksista. SSD on myös täysin äänetön, mutta niissä on se huono puoli, että tiedostojen pelastaminen hajonneelta SSD:ltä on mahdotonta. 

HDD puolestaan on kiintolevy, jossa tiedostot tallennetaan kovaa vauhtia pyöriville metallikiekoille. HDD on tilava ja edullinen, mutta sen hitaus haittaa selvästi tietokoneen käyttökokemusta. SSD:stä poiketen tiedostojen pelastaminen hajonneesta HDD:stä on täysin mahdollista. 

 

Achtung!

Huomatkaa, että tämä artikkeli on kirjoitettu pöytäkoneita silmällä pitäen. Kaikki nämä komponentit löytyvät kuitenkin myös läppäreistä, hieman eri muodossa.

Mm. läppäreistä löytyvät mekaaniset kiintolevyt ovat pienempää 2,5″ standardia, eikä niissä ole virtalähdettä, vaan laturi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.